Mie sain tänään valmiiksi elämäni ekan afrikankukkaeläimen! Sen nimi on Kerttuli, ja ohjeen siihen löysin täältä. Ohje on siis maksullinen, mutta ilman sitä ei kyllä tämmöisen aikaansaaminen kovin helposti luonnistu. Käytin tähän kaikennäköiset jämälangat seiskaveikoista akryylilankoihin, joten oli siltäkin kannalta ihan hyödyllinen työ. Nyt on kaikki ikuisuusprojektit saatu jollain tavalla päätepisteeseen - tyynynpäällinen valmistui jo jokin aika sitten, ja sen karmean ex-lakana-maton heitin jo hetki sitten menemään. Nyt mie voisinkin sitten palata sukkalinjalle :) 

Mutta tässä siis muutama kuva meidän Kerttulista:

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö
Kerttulin silmät ovat kiinni, koska kaikki googlailemani silmät auki hengailevat afrikankukkapöllöt näytti aika piripäiltä.

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö

Joku saattaa huomata, että kuvat on kovin erinäköisiä kaikkiin aiempiin verrattuna. Tällä kertaa näihin on vähän panostettukin, ja homman taustalla on Henkka. Mie en oikein ole valokuvaajaihmisiä!
Tiesittekös, että tänään on Kansainvälinen Äiti Maan päivä? Tää YK:n asettama ja varsin pakanalliselta kuulostava merkkipäivä muistuttaa siitä kunnioituksesta, jota maapallon ekosysteemeineen tulisi meissä kaikissa herättää. Pointti on siis se, että tämän planeetan määrätietoinen tuhoaminen kannattais ehkä ihan oikeastikin lopettaa. Laajempaa pointti-informaatiota tarjoaakin sitten Google.


Mutta siis, minuun tää päivä liittyy siten, että koen tän hienoksi mahdollisuudeksi mainostaa viimeisimpiä hippismejäni! Ne ovat tarkalleen ottaen bambuhammasharjat ja Himalajan vuorisuolasaippua, kuten tän tekstin otsikko yritti antaa ymmärtää. Tää taitaapi siis olla minun blogiuran ensimmäinen tuotearvostelu! Huisia.



Elikkädes ne bambuhammasharjat - mie tilasin siis Ekolosta pari Humble Brush -hammasharjaa, joiden varsi kaikessa bambuisuudessaan on biohajoava, ja joiden harjaksetkin maatuu muutamassa vuodessa. Aika huikeeta siis perusmarkettihammasharjaan verrattuna! Jokaisesta myydystä hammasharjasta lahjoitetaan yksi vastaava kehitysapuun, ja paketissakin lainattiin itse Äiti Teresaa. Käyttömukavuus oli samaa tasoa kuin muissakin harjoissa, mutta se täytyy myöntää, että puultahan se maistuu. Aika paljonkin. Mutta sole mikhään, näihin aion jatkossakin luottaa! Sitä paitsi se maku tuntuu joka harjauskerralla vähemmän pahalta.



Samaisesta osoitteesta tilasin myös Himalajan vuorisuolasaippuaa, kun sitä muuan viikonloppuleirillä mulle kovasti suositeltiin. Hintaa oli nelisen euroa ja näyttääpi siltä, että se kestää vähintään vuoden. Hämmentäväähän se on, kun suola ei suihkusaippuan tavoin vaahtoa, mutta puhtaampi tuntuma siitä jää kuin normisaippuasta. Kyseinen tuote on siis erityisen kätevä esimerkiksi akneiholle ja atooppiselle ihottumalle, mutta käy kaikin puolin myös ihan tavallisesta saippuasta. Silmiä kannattaa varoa ja silmänympärysihoa myös. Tuotetta voi käyttää kuulemma myös dödönä, mutta kaikkea en miekään ainakaan vielä uskalla kokeilla.

Teetäkin mie sieltä Ekolosta tilasin, mutta sehän nyt on päivänselvää, että Reilun kaupan luomuteet maistuu jäätävän hyviltä! Indian Chai on nyt minun ykkösjuttu, vaikka meleko tujakkaa onkin. Mutta joo, kaikkia näitä suosittelen lämpimästi - etenkin ehkä sitä suolaa.


Tällä kertaa mie kudoin villasukat ihan vain itelleni! Tein nämä tsekkailemalla pikkumummon kutomia polvisukkia ja valitsinpas ihan omannäköiset väritkin näihin - sopii ainakin sisustukseen. Ja vaikka olikin polvisukat, niin ei käpy palanut kertaakaan kutoessa :--)

polvisukat, villasukat, kirjoneule, kierrereuna


polvisukat, villasukat, kirjoneule, kierrereuna

polvisukat, villasukat, kirjoneule, kierrereuna

Kuten kuvasta näkyy, mie onnistuin viimeinkin tekemään kunnollisen kierreraidan sukan suuhun. Jonkinnäköinen aiempi yritys saada sellainen aikaiseksi omien päätelmien pohjalta löytyy täältä. Nyt mie löysin kuitenkin kunnon ohjeen, ja näihin oonkin jo tyytyväinen. Itse asiassa oon aika ihastunut - mulla ei oo koskaan ollu näin hempeän vaaleanpunaisia sukkia. Lankana mie käytin Vikingin Sportsraggia, josta on tarjolla ihan tajuton värivalikoima ainakin Lankamaailmassa. Eikä ollu ees kallista!

Ja kuten yleiskuvasta näkyy, niin oon kovasti yrittänyt muuttaa blogiani vuodenaikaneutraaliksi. Lopputulos on vähän turhan rusehtava, pitänee keksiä jostain kiva kuva tuohon taustalle ja vaikka joku tajunnanräjäyttävä banneri. Sitä odotellessa täällä on aika syksyinen meininki.

Kuten otsikosta on osittain pääteltävissä, mie kaivoin tablettini varmaan neljän kuukauen tauon jäläkeen naftaliinista ja yritän taas opetella käyttämään tätä hieman heikolla menestyksellä. Paljoa asiaa mulla ei siis ole, mutta heitetäänpäs nyt kuiten näön vuoksi kehiin yhet villasukat (joista muuten otin kuvan tällä samaisella tabletilla)!

sammalneule, villasukat, vauvaneule

Viimeksi eilen mie väitin, etten tee enää jämälankajuttuja ainakaan vähään aikaan. Juuh elikkäs nämä mie ny kuitenki kudoin! Varren pintaneuleeseen löysin ohjeen täältä. Nimeä tolle en löytäny mistään, mutta sammaleeltahan se kuulemma näyttää niin kaipa se on sammalneuletta. Oli tosi vaikeaa ja hidasta kutoa tuota, mutta onpahan nyt kokeiltu :)


Asia nro 2: muistakaahan äänestäessänne lahjoittaa roposia Pieni ele -keräykseen. Yhden kerääjäjärjestön jäsenenä voin kertoa, että hyvään tarkoitukseen menee! Mie äänestin eilen ja sain sen jälkeen höpötellä pitkät pätkät lipaskerääjän kanssa. Pitäisköhän itekki pitkästä aikaa mennä johonki kerääjäksi...
Mie rakastuin joskus tammikuun puolella piirakkasukkien tekemiseen, ja viime viikolla päätin rakastua myös muihin pitsineulesukkiin. Aloitin Kerttu-sukista, joihin löysinkin sitten aika yksinkertaisen ohjeen täältä. Täytyy myöntää, että ei näitä yhtä kiva ollu tehä ko piirakkasukkia, mutta aika suloiset näistä silti tuli, vaikka ite sanonki!

kerttusukat, villasukat, pitsisukat


kerttusukat, villasukat, pitsisukat

Mie kudoin nämä jostain ihmeellisestä seiskaveikan langasta, joka yritti olla harmaa ja ruskea yhtä aikaa. Sitä jäi siis yli puolitoista kerää Henkan körttisukkaprojektin jäljiltä, joten väännän samaisesta langasta varmaan vielä toisetki sukat. Nämä lähtee ensi kuussa Rovaniemelle syntymäpäivälahjaksi. Onneksi toukokuussa on ihmisillä niin paljon synttäreitä, että tän verran voi paljastaa niin, että vastaanottaja tuskin osaa odottaa näitä :)

Mutta sitten!!! Sain valmiiksi myös viime päivityksessä esitellyn siksakvirkkauskammotuksen, joka lopulta muotoutui keittiöpyyhkeeksi ja oli kaikesta psykedeelisyydestään huolimatta oikeasti ihan kiva - tai no ainakin pirtsakka.

jämälanka, siksakvirkkaus, keittiöpyyhe, virkkaaminen

jämälanka, siksakvirkkaus, keittiöpyyhe, virkkaaminen

Kukaan ei myöskään voi väittää, etteikö tuo todellakin näyttäis aidolta ja oikealta jämälankatyöltä! Jämälankoja jäi tän valmistumisen jälkeen jäljelle tosi vähän, mikä on kyllä äärimmäisen positiivista. Nyt ei tarvi enää kituutella niiden kanssa, vaan saa taas muutaman vuoden kutoa sukkaa hyvillä mielin ihan kokonaisista lankakeristä :) 

Sitten aiheesta käsityöt aiheeseen horsmat - mie ostin varmaan ekaa kertaa ikinä kämppääni kukkia ihan ite! Narsissit oli siis pääsiäisen jälkeen alennuksessa, ja kahella eurolla sain viikoksi tänne kyllä aikamoisen piristyksen.


narsissit

Tänään kukat oli sitten jo aika lailla pystyyn kuolleita, joten enää täällä ei näytä yhtä sivistyneeltä. Otin tästä kumminkin opikseni ja tulevaisuuessa aion roudata tänne horsman jos toisenkin!

Ai niin, se gradu. Palautin sen vajaa viikko sitten 88-sivuisena vielä yhtä korjauskierrosta varten, ja lähiviikkoina meidän kohta lukuvuoden mittainen yhteiselo päättyy. Onpahan sitä odotettukin :)

... paitsi mie jonain kauniina päivänä maisteriksi! Sitä odotellessa oon tässä ohimennen yrittäny taas saaha aikaseksi jotakin. Kutominen ei oo viime aikoina oikein inspannu, mutta oon koittanu virkata senki eestä. Ainoa juttu, jonka oon saanu ihan valmiiksi asti, on Juttis G.

virkattu pupu, akryylilanka, jämälanka


Juttis G on jäätävä jämälankavoodoopupu, jonka ihan oikeasti ajattelin antaa yhdelle pienelle ihmiselle synttärilahjaksi. Ohje pupuun löytyi täältä. Jos vertaatte tuota alkuperäistä ihanuutta ja minun aikaansaannosta, niin varmaan huomaatte, että Juttis G:llä on vähän liikaa tavaraa päässä ja jalat aivan liian kaukana toisistaan. Mutta ei se mitään, erilaisuus on rikkautta ja tälläkin rumiluksella saattaa olla edessään loistavahko tulevaisuus!

Mutta sitten niihin keskeneräisyyksiin. Minun kämppä on nyt täyttymässä mitä omituisimmilla projekteilla, joista yksikään ei meinaa edetä. Tässäpä muutama hämärä kuva niistäkin siis:

afrikankukka

Afrikankukat on tosi kauniita ja ihan kivoja tehäkkin, mutta näitä pitäis vääntää vielä toinen samanlainen satsi ja vähän päälle. Tällä hetkellä nää pääasiallisesti hengaa pussissa odottamassa pöllöytymistään. Internetin syövereistä löytyy muuten järjettömän monta kivaa pöllöohjetta! Parhaat tosin maksaa muutaman euron, mutta toisaalta ohjetta voi hyödyntää niin monta kertaa ko vain jaksaa.


Potentiaalisen pehmolelun eli afrikankukkaeläimen voinee laskea sinisen sävyisten lankojen jämälankaprojektiksi. Tässäpä sen sijaan kaikensävyisten lankojen jämälankaprojekti! Köytin siis melkein kaikki jämälangat kiinni toisiinsa yhteen jämälankakerään sen kummempia kattelematta, ja nyt virkkaan siksakkia päämääränäni tehdä jotain todella mielenkiintoisen väristä. Ja kyllä, kaikki langat on keskenään erilaisia, osa huopuu, osa ei. Tätä ei siis oikeastaan voi ees pestä. Ensisijainen suunnitelma nyt anyways on saaha tästä joku viltti/liina/neuleenpala äitille. Äitien tehtävähän on arvostaa tällaisia lastensa tekemiä kammotuksia. 


Tämä puolestaan on se lakanavanhuksesta matoksi muokkaamani psykedeelinen matonkudekasa, joka on vielä aika rajusti kesken. Väritys on niin kammottava tässäkin, ettei oikeen tee mieli tehä loppuun. Mie siis aattelin, että tää ois vähän niinku harjoituskappale mattojen virkkaamisen kanssa, mutta mihin mie tämmösen laitan sitten ko saan valmiiksi...
Äitille?

Ja sitten vielä vähän epävirkkaamisjuttuja - mie löysin aika hurmaavan sukututkimussivun. Suosittelen! Alotin eilen ja nyt on sukupuussa yhteensä 100 sukulaista, oiskohan peräti kaheksassa polvessa. Kauhiasti siihen kyllä jää koukkuun, mie tässä addiktityttönä lupasin itelleni, että ennen huomista en kyllä avaa koko sivustoa. Ja vinkkinä sekin, että ilmainen versio toimii melkeen yhtä hyvin ko maksullisetkin, jos ei hommaa meinaa ihan kokopäiväsesti tehä.

Mutta sitten vielä yksi asia! Minun gradu on oikeasti ihan kohta valmis. En kestä. Oon tehny sitä hurskaasti koko pääsiäisen ja sadan sivun maaginen yläraja lähestyy aika kovaa vauhtia (sain tosin luvan ylittää sen, huh). Melkein maisteri kuittaa.

Ps. Paino sanalla melkein.

Pps. Muutin taas blogin ulkoasua ihan vähäsen! Oon pätevä.