Mie ajattelin, että ois oikein ja arvollista koota tiiviisti yhteen postaukseen käsityöaikaansaannokset kuluneen vuoden ajalta. Siitä sitten heräsikin kysymys, että teinkö tällaista viime vuonna. Aikani pohdiskelin kunnes ymmärsin, että enhän mie oo näitä kutomis- ja virkkaushommia harrastanutkaan ko vasta tämän vuoden alkupuolelta lähtien! Siispä elämäni ensimmäinen kutimuskooste, olkaa hyvät.

Tammikuu

Tammikuussa mie siis löysin käsityöt uudelleen pitkähkön tauon jälkeen, kun olin mennyt lupaamaan enolleni joululahjaksi villasukat. Jouluksi ne eivät kerenneet, kun ei hirveästi inspannut. Tammikuussa tuli kuitenkin viime hetkellä valmista, ja alkuinnostus tuotti enon lahjasukkien kylkeen vielä piirakkasukatkin, jotka lahjoitin äitille.


Helmikuu

Helmikuussa huomasin, ettei homma jäänytkään kahteen sukkapariin - tästähän oli tulossa jo harrastus! Lyhyessä ajassa syntyivätkin junasukat, piirakkasukat, polvisukat, virkatut tossut ja parit lasten lapaset. Uusi, isompi korikin piti langoille hankkia, että mahtuisivat. Eivät muuten mahdu enää, vaan osa meidän langoista on jo jonkin aikaa ollut kestosäilytyksessä pakastimen puolella...


Polvisukat olivat isoin neuletyöni todella pitkään aikaan, ja niissä luovuuteni pääsi valloilleen, kun en löytänyt ohjetta kierrereunan tekemiseen. Keksin sitten itse melkein vastaavan systeemin.



Maaliskuu

Maaliskuussa intoilin edelleen piirakkasukista, ja sain niiden myötä kokea elämäni ensimmäisen kerran sen, kuinka liika kutominen johtaa tuntoaistin katoamiseen osasta sormia. Väkersin myös neljät lasten villasukat, palmikkosukat, virkkuukoukkukotelon, kirjoneulepolvisukat, Hanna-tädin tossut, kirjoneulejämälankasukkaset ja tyynynpäällisen. Tyynynpäällisen tein fiksuna tyttönä 60 senttiä maksavasta Uttacryl-langasta, ja se alkaa tällä hetkellä olla valmis tyynyliinojen hautausmaalle siirtymistä varten. 


Huhtikuu

Huhtikuussa mie tein uuden aluevaltauksen ja virkata hurautin pehmolelun. En tiedä, oisko pitänyt - aika kammottavahan siitä tuli. Virkkaus oli muutenkin lähellä sydäntäni kuukauden aikana, sillä huhtikuussa valmistuivat myös siksakvirkattu keittiöpyyhe ja afrikankukkapöllö nimeltä Kerttuli. Virkattujen töiden ohessa mie kudoinkin kyllä jonkin verran, tarkalleen ottaen Kerttu-sukat kummitädille, kirjoneulepolvisukat itselle sekä junasukat ja sammalneulesukat kokoa lapsi. Käsitöiden ohessa valmistui myös gradu Timo K. Mukan raamatunkäytöstä, ja sen arvosanaksi tuli lopulta E!


Toukokuu

Toukokuun käsityösaldoon kuuluivat virkattu tyynynpäällinen, neulottu pitsihuivi, bambuinen tiskirätti, piirakkasukat (jälleen kerran!) ja monen mutkan kautta syntyneet pitsisukat. Niiden väkertämisen ohessa tapahtui paljon mielenkiintoisia juttuja - reissuja, muuan auton hankkiminen sekä muutto.


Kesäkuu

Alkavan kesän kunniaksi mie villiinnyin uudelleen villasukista, ja väkersin itse suunnittelemani mallin mukaiset kirjoneulepolvisukat, Mariket, Elinan pitsiunelmat, jämälankavillasukat ja piirakkasukat. Lisäksi muistelin jo ajat sitten kuopattua vanhaa käsityöblogia täällä. Kesätyötkin alkoi, ja kesäkuuhun mahtui yksi rippileiri. Kaksi oli vielä edessä...


Heinäkuu

Heinäkuussa väkersin valepalmikkosukat, körttisukat, Maariat ja Olgat. Kutomisen ohessa mie vietin aikani ripareilla. 


Elokuu

Elokuussa loppui työt ja alkoi minun vihoviimeinen lukuvuoteni yliopistossa! Kuukauden aikana saivat syntynsä Lapin sukat, muumisukat, vauvan poncho ja tossut, mörkölapaset ja selbulapaset. Selbuistahan mie sitten suorastaan hullaannuinkin, ja niitä on syntynyt muutamat elokuun jälkeenkin.



Syyskuu

Syyskuun aikana mie sain valmiiksi pitsineuletopin, jonka kanssa olin kokenut myötä- ja vastoinkäymisiä noin suurinpiirtein enemmän kuin laki sallii. Voi sitä riemua! En oo muuten vieläkään oikein oppinut pitämään kyseistä vaatekappaletta ylläni, mutta eiköhän se tästä. Topin lisäksi mie tein kammottavat akryylisukat Magic Loop -tekniikalla (en ihastunut), kahvisukat, kirjoneulepolvisukat ja selbulapaset. 


Lokakuu

Lokakuussa alkoi minun parin kuukauden mittainen harkkajakso Rovaniemen Neuvokkaassa vapaaehtoistyöhön ja ylimääräruokajakeluun tutustuen. Työssäoppimiskiireet vähän verottivat valmistuneiden käsitöiden määrää, mutta valmiiksi asti sain silti pitsisukat, kirjoneulepolvisukat (jälleen kerran) ja kantoliinasukat. Viimeksi mainitut olivat kyllä ihana tuttavuus!


Marraskuu

Marraskuun aikana harkka jatkui ja koti-ikävä vaivasi. Ennen kotiinpaluuta mie ehdin tekemään Tenkkapoot, mörkölapaset, piirakkasukat (pitkästä aikaa!), lasten raitasukat, Turtles-sukat sekä pitkään puikoilla hengailleet Fireweedsit. Etenkin Turtles-sukista olin superylpeä - tän vuoden aikana ehdin niiden kautta oppimaan, miten kirjoneuletta tehdään monella värillä ja mitä intarsia tarkoittaa.


Joulukuu

Vuosi on lähestynyt loppuaan melkoisen rennoissa meiningeissä. Innostuin ekaa kertaa ikinä jouluaskarteluista, ja väkersinkin jouluisen lankakranssin ja joulupallot ihan ite! Varsinaisista käsityöjutuista valmistuivat porosukat, bemarisukat, kirjoneulepolvisukat (kyllä vain, taas kerran), musiikkilapaset, kirjoneulepipo, tabletinsuojus ja vuoden viimeisenä käsityönä selbulapaset. 


Huhhuh, kylläpäs niitä yhdelle vuodelle riittikin! Jos oikein laskin ja mitään en missannut, niin tammikuussa syntynyt käsityöinnostus on tuottanut yhteensä 69 erilaista käsityötä - jos siis joulukortteja ja sen sellaisia superpikaisesti väkerrettäviä juttuja, joihin ei liity lankaa, ei lasketa. Näistä taitaa tällä hetkellä odottaa käyttöä yhden käden sormilla laskettava määrä, joten kysyntääkin on ollut mukavasti. Ensi vuonna jatketaan samaan malliin siis :)

Ihanaa uutta vuotta teille, blogini lukijat!
Lapasten kutominen on minun mielestä noin pääsääntöisesti pyllystä, ja siksi toiminkin ensisijaisesti villasukkamasiinana. Lapasiin saa kuitenkin aika hienoja kirjoneulekuvioita, joista nää norjalaistyyppiset Selbut on ehdoton suosikkini. Tää malli on siis nimeltään Rigmor's Selbu mittens, ja ohje näihin löytyy täältä. Ensimmäistä kertaa mie en suinkaan näitä väkertänyt, vaan aiemmat aikaansaannokset ovat tarkasteltavissa täällä ja täällä.

kirjoneule, lapaset, selbu

Harjoitus todellakin tekee mestarin, sillä aiemmat kaksi paria ei oo näyttäneet ollenkaan niin hyviltä kuin nämä. Reeniä vaatii vielä peukalon silmukoiden poimiminen - ihan saumatta ei kyllä tuo kämmenosan kuviointi jatku pitkin peukaloa. Yritys on kuitenkin hyvä!

kirjoneule, lapaset, selbu

Tikuttelin tälläkin kertaa 1,5 mm:n puikoilla, ettei lapasista olisi tullut ihan lapioita. Lankana näissä lapasissa käytin valkoista Novita Nallea ja jämäkerän mustaa Gjestal Maijaa, joka kerrankin kuin ihmeen kaupalla riitti juuri ja juuri. Gjestal Maijan erinäisiä jämäkeriä multa löytyy muutenkin aimo kasa, joten seuraavaksi pitää varmaankin repäistä ja tehdä kuvio-osuudet vaikka keltaisella. Olisko aika raju!

kirjoneule, lapaset, selbu

Selailin tässä blogiani ja huomasin, että ainakin viimeiset yhdeksän käsityöjuttuani on olleet kirjoneuleita. Pitäisköhän tässä palata aisoihin ja kokeilla välillä vaikka pitsineuletta? Oon selaillut erilaiset kuvioinnit mielessäni Ravelrya, ja ainakin Meereszauber Zopf -niminen malli kiinnostais kovasti. En oo uskaltanu vielä avata ohjetta, josko sekin on yhtä mystistä ulkomaankieltä kuin sukkien nimikin...

Ps. Sain tänään Henkalta lahjaksi iki-ihanat, sinapinkeltaiset palmikkovillasukat! Oisin halunnut näyttää niitä täälläkin, mutta ne ei oo kuulemma tarpeeksi hienot. Oikeesti ne on. <3
Eilisessä postauksessa esittelemästäni piposta villiintyneenä mie päätin jatkaa samalla linjalla ja väkertää Norjalaiskuviot-kirjasen ohjeita noudattaen jotain muutakin. Joksikin muuksi valikoitui iPadin suojus. Kyseistä masiinaa minulta ei löydy, mutta saman kokoluokan tabletti mulla kuitenkin on. Ja siinähän ei kauaa nokka tuhissut!

kirjoneule, setesdal, tabletinsuojus

Tabletinsuojuksen kuviointi on saanut inspiraationsa norjalaisesta Setesdal-neuleesta, kuten eilen esittelemäni pipokin. Langatkin ovat tässä samat - valkoista ja tummanharmaata seiskaveikkaa. Poikkesin ohjeesta aika paljonkin, sillä jätin vuorin kokonaan pois (toi ompeluhomma ei oikein inspaa), ja virkkasin valkoisesta langasta kiinnitystsydeemit, ettei tabletti lähde omille teilleen.

kirjoneule, setesdal, tabletinsuojus

Napeiksi työhön valikoituivat varsin harvasta nappivarastostani tuollaiset kruunukuvioiset metallinapit, jotka mie oon joskus ammoisina aikoina saanut pikkumummolta. Sopivat yllättävänkin hyvin tämmöiseen neuleeseen, eikö totta! Nappien kiinnittämisen lisäksi pientä piiperrystä vaati tabletinsuojuksen pohjan päättely, jonka tein ohjeen mukaisesti kolmen puikon päättelynä. En ollut moisesta koskaan kuullutkaan, mutta ihan nättiä jälkeä sillä kyllä tuli.

kirjoneule, setesdal, tabletinsuojus

kirjoneule, setesdal, tabletinsuojus

Nyt mie olen kuitenkin virallisesti kyllästynyt seiskaveikasta kutomiseen ja palaan pienempään piiperrykseen heti tämän postauksen julkaistuani. Mikähän siinä onkin, että on maailman ärsyttävintä tehdä monta toistaan muistuttavaa työtä peräkkäin? Minusta ei kyllä koskaan tule mitään samanlaisten neuleiden sarjatuottajaa. Tarttis vähän pidemmän pinnan siihen hommaan!

Mie sain Henkalta joululahjaksi Eline Oftedalin Norjalaiskuviot-neuleohjekirjan. Paljastinkin jo eilen täällä blogin puolella, että kyseinen opus tarjoaa ohjeen muun muassa vessapaperirullan päälliseen. Mie päätin kuitenkin aloittaa jostain käytännöllisemmästä ja päädyin tekemään pipon. Työn edetessä alkoi tuntua siltä, että tää vois olla iskälle hyvä. Hänelle tämä siis pyhien jälkeen lähtee Postin avustuksella seikkailemaan. Kooltaan piposta tuli ehkä vähän liian iso, mutta eipähän ainakaan purista päätä!

Norjalaiskuvioisen pipon kanssa sopii samaan kuvaan iskältä muutama vuosi sitten saatu iki-ihana norjalainen villapaita. Siinäpä siis syy näyttäytyä jälleen - tällä kertaa ihan naamaa myöten - bloginkin puolella.


neulottu pipo, norjalaiskuviot, kirjoneule
neulottu pipo, norjalaiskuviot, kirjoneule

neulottu pipo, norjalaiskuviot, kirjoneule

neulottu pipo, norjalaiskuviot, kirjoneule

Lankana pipossa on seiskaveikka, ja kutomisvälineinä toimivat 3,5 mm:n pyöröpuikot - kerrankin ihan ohjeen mukaisesti! Siksi piposta vähän väljä varmaan tulikin, kun mitä ilmeisimmin multa puuttuu taito kutoa niin tiukkaa neulosta kuin ohjeet olettavat. Norjalaiskuviot-kirjassa on ylipäätään tosi paljon ohjeita seiskaveikan paksuisille langoille, mikä on ihan superkivaa - yleensä ohjeet edellyttävät ohuemman langan käyttöä. Suomen kieli on myös plussaa, kun ei tarvi koko ajan käsityösanastoa selailla.

Norjalaiskuviot-opus on eka käsityöohjekirja, joka on asuntooni viimeisen viiden vuoden aikana eksynyt. Kovin kauaa se ei saa edustaa käsityökirjallisuutta itsekseen, sillä miehän menin ja voitin tänään Illuusia ihmemaassa -blogin järjestämästä arvonnasta Neuleita miehelle -opuksen. Kohta taidan siis siirtyä tikuttamaan miesten villapaitoja :)

Ihana, ihanampi, ihanin joulu! Oon ollu ihan superinnoissani elämäni ekasta joulusta Joensuussa. Meän eiliseen aatto-ohjelmaan kuului syöpöttelyä, jouluohjelmia, Totoro, hautausmaareissu ja joulukirkko. Tänään sitten pelailtiin kaveriporukalla ja mie kudoin pipoa, jonka ohje löytyi Henkalta joululahjaksi saamastani Norjalaiset kuviot -neulekirjasta. Sanoinko jo, että ihanaa?!

Näin joulunpyhien kunniaksi on hyvä esitellä väritykseltään jouluiset musiikkilapaset, jotka saivat tänään viimeisen silauksensa ja lähtevät Postin toimipisteiden auetessa seikkailemaan tilaajansa luo. Inspiraationa näissä olivat tilaajan lähettämät kuvat, joihin mielivaltaisesti sekoittelin elementtejä Silver Dreams -lapasista. Novita Nallea meni tosi vähän tähän hommaan, josko teen vielä itellekki tämmöiset - varsinkin, kun nyt aloittelen harmonikansoittoharrastustani! 

kirjoneulelapaset, lapaset, musiikkilapaset, Novita Nalle

kirjoneulelapaset, lapaset, musiikkilapaset, Novita Nalle

Seuraavasta kuvasta sitten näkeekin, että allekirjoittanut oli kuvaushetkellä joulumielellä. Pääsinpä kerrankin esiintymään omaan blogiini ees takaraivon verran! 

kirjoneulelapaset, lapaset, musiikkilapaset, Novita Nalle

kirjoneulelapaset, lapaset, musiikkilapaset, Novita Nalle

kirjoneulelapaset, lapaset, musiikkilapaset, Novita Nalle

Kiitos tilaajalle ihanasta tilauksesta! Oli ehkä kivoin lapasmalli, mitä oon tehnyt. Kertaakaan ei ärsyttänyt eikä tylsistyttänyt. 

Nyt työn alla on siis kirjoneulepipo. Sitten pitäis saada aikaiseksi selbulapaset jos toisetkin, mutta toisaalta sen saamani neulekirjan ohjeet esimerkiksi vessapaperirullan suojuksesta (!) kiinnostais tällä hetkellä kovasti... Saikos joku teistä tänä vuonna neuleisiin liittyviä lahjoja? :)

Viimeinen joululahjasukkapari valmistui tänään! Mallihan alkaa käydä jo melko tutuksi, samanlaiset sukat löydät täältätäältä ja täältä. Keskimmäisen linkin takaa löytyy myös ohje - tää on ainoa sukkamalli, jonka mie olen itse kehitellyt. Näillehän pitäis kohta keksiä nimikin!

Seuraavassa monta toisiaan muistuttavaa kuvaa. En oikeen osannu päättää, mikä näistä otoksista oli hyvä ja mikä vähemmän hyvä.

kirjoneulepolvisukat, kirjoneule, villasukat

kirjoneulepolvisukat, kirjoneule, villasukat

kirjoneulepolvisukat, kirjoneule, villasukat

kirjoneulepolvisukat, kirjoneule, villasukat

Mie olin tänään vapaaehtoisena Joensuun seurakuntakeskuksen Reilun kaupan puoti Dukassa, ja nää sukat oli mukana siellä ajatuksena se, että saisin nämä vuoroni aikana valmiiksi. En yhtään aatellut, et nää olikin pari kokoa isommat kuin aiemmin tekemäni, ja lanka loppui toisen sukan kärkikavennuksissa kesken. Piti sitten melkein valmiit sukat hyppysissä poltellen odottaa kotiinpääsyä. Henkka lohdutti minua urhoollisesti ja haki 300 grammaa samaista lankaa lisää :) Lankana näissä siis Novita 7 Veljestä ja puikot ehkä 3,5 mm. Niillä tulee nopeasti valmista.

Ennen joulua mie en taida enää blogia päivitellä, joten nyt on aika toivottaa hyvää joulua! Rakastakaa ihmisiä ympärillänne ja pitäkää itsestänne siinä sivussa yhtä lailla huolta <3

Mie olin kuullut huhua, että silmukoiden jäljentäminen on noin suurinpiirtein helpointa hommaa päällä maan. Niinpä saatuani tilauksen bemarisukista (!) päätin, että yksinkertaisinta on kutoa huitaista harmaa sukka maustettuna technology-raidoilla ja jälkikäteen sitten silmukoita jäljitellen väkertää toi BMW-logo.

... Kuinka väärässä sitä voikaan ihminen olla. Itse sukat syntyivät kahdessa päivässä, mutta kuviota väänsin paaaaljon kauemmin. Tekeminen alkoi tosin nopeutua toisen sukan kohdalla, ja nyt voisin sanoa jo, että oon melkein hyvä tässä! Kaikkea sitä oppii näin kantapään - tai villasukan - kautta.

bemarisukat, BMW-sukat, silmukoiden jäljittely

bemarisukat, BMW-sukat, silmukoiden jäljittely

bemarisukat, BMW-sukat, silmukoiden jäljittely

Kuten kuvista saattaa havaita, meillä on aivan huisin ihana uus matto! Lisäksi viimeisessä kuvassa on näköjään höysteenä lattialla hengaileva langanpätkä - aina ei voi onnistua sommittelussa. Mutta siis - ne edellä mainitsemani technology-raidat on noi punainen, sininen ja vaaleansininen tuossa sukan suussa. En oikeastaan ees tiedä sen enempää mistä ne tulee. Anyways, lankoina käytin näissä sukkasissa Novitan Nallea, Gjestalin Maijaa ja hätäapuna sinistä (turkoosia?) Drops Fabelia. 

Joululahjat on nyt pitkälti paketoitu. KyJy2015 -haaste ei minun osaltani ehdi täyttyä, mutta on 15/20 ihan hyvin. Jos tässä kuudennentoista ehtis loihtia ennen joulua. En kyllä ehdi - mulla on muita suunnitelmia :)

Ensimmäinen ajatukseni tätä kirjoittaessani oli, että aika mystistä. Mystistä ja suorastaan kummallista, että mie en ole koskaan aikaisemmin kutoa nitkutellut poron kuvajaisia yhteenkään sukkaan, lapaseen tai muuhun villahärpäkkeeseen. Porot kun nyt kuitenkin on aika lailla semmoinen minun synnyinseudulle ominainen erikoisuus, ja niitä on tullut ihasteltua ja pakoiltua muutamaan otteeseen. Sitä paitsi kohta on joulu. Pienet sukkakuvat sille.

drops socks, villasukat, kirjoneule

drops socks, villasukat, kirjoneule

drops socks, villasukat, kirjoneule

Johdanto oli ehkä sikäli harhaanjohtava, että poroja näissäkään sukissa ei mitenkään yltiöpäisesti ollut. Yksi kaistale varressa vain. Joka tapauksessa juuri nuo poron kuvat olivat se syy, jonka takia mie laitoin muistiin ohjeen, jonka bongasin Dropsin sivuilta jokin aika sitten. Lankana käytin edellisistä väkerryksistä jääneitä Fabelin jämiä. 

Nyt työn alla on bemarisukat, musiikkilapaset, selbulapaset ja kauhia kasa lasten sukkia. Tästä kutomistahdista vois melkein päätellä, että kohta taitaa olla joulu!
Elokuun alussa sain elämäni ihka ensimmäisen Liebster award -haasteen, johon vastasin täällä. Nyt on aika toisen Liebster awardin, joka on näköjään matkan varrella hieman muuttanut muotoaan. Jännää!

Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Ihan ensimmäiseksi siis kiitos Vil&, jonka Kantapää keskellä kämmentä -blogi löytyy täältä

Saamani kysymykset ja niiden vastaukset:

1. Milloin olet innostunut käsitöistä?
Öö. Tän hetkinen kutimusintoni on jatkunut tammikuusta asti, aikaisemmin on ollut sellaisia lyhyempiä pätkiä. Oon siis ollut aika ailahtelevainen käsityöjuttuinnostukseni suhteen.

2. Millaisia käsitöitä yleensä teet?
Oon kyllä ehdottomasti villasukkaihminen. Vähän oon ollu tässä lapasiinkin kallellani, mutta eniten kaikista väkerrän sukkia. Kirjoneule on tän hetken tekniikoista lemppari, vaikka pitsineuleetki on kyl kivoja!

 3. Mikä on parasta talvessa?
Lumi, pakkanen (järkevissä rajoissa tosin), joulu, semmoinen yleinen sinisyys, erinäisten eläinten talvinen ulkomuoto, talvivaatteet, kuuma kaakao ja kaikki!

 4. Mikä talvessa on pahinta?
Aika kauheaa on se, kun talvi tulee ja lähtee pois niin, että tulee semmoinen loskakurakeli. Liukastuminen on myös tyhmää. Pahin kaikista on kyllä silti PIMEYS ja ylipäätään tieto siitä, että aurinkoa ei todellakaan ole lähikuukausina näkyvissä. Kello on nyt puol 9 aamulla ja vieläkin on hämärää. Yhyy.

5. Mikä on paras karkki?
Turkinpippurit. Ja jos suklaa lasketaan, niin kaikkien epäeettisten suklaiden äiti nimeltänsä Marabou. 

 6. Miksi päätit perustaa blogin?
Blogin pitämisen noin yleensä mie aloitin lähinnä siksi, kun halusin kirjoittaa enemmän. Ennen käsityöblogeilua minun bravuuri oli kertoa elämästäni Pellossa. Kyseinen, ulkoasultaan karmaiseva blogi on tänä syksynä joutunut hävityksen uhriksi, eikä sitä (toivoakseni) enää löydy bittiavaruudesta.

7. Mikä sinua inspiroi?
Vastaankävelevien miesten villapaidat, käsityöblogit, Ravelry, Facebookin käsityöryhmät ja Pinterest. Muiden kuin käsitöiden osalta öö en osaa sanoa. 

8. Mikä on parasta ajanvietettä?
Tää kyl riippuu vähän päivästä ja mielentilasta. Absoluuttisesti parasta ajanvietettä on kuitenkin ehkä mitään tekemättä makaaminen. 

9. Mitä aiot ainakin tehdä tänä talvena?
Työssäoppia siellä ja täällä, tutustua uusiin ihmisiin ja ehkä myös tutustua uudelleen joihinkin ihmisiin. Ja kutoa sukkaa aina ko kerkeän!

 10. Paras mahdollinen joululahja?

Voi että. Jos yhden asian maailmassa saisin joululahjakseni valita niin se olisi se, että yksi minulle äärettömän tärkeä ihminen jaksaisi tavoitella parempaa elämää.

11. Kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata, ja mitä häneltä kysyisit?
Heikki Hursti tuli nyt ekana mieleen, kai hänkin jonkinasteinen julkkis on! Kysyisin, että miltä hänestä tuntuu kulkea isänsä jalanjäljissä, ja mitä sanottavaa hänellä on suomalaisesta huono-osaisuudesta.

Tällä kertaa rikon sääntöjä, enkä haasta ketään. Tai no, asettelen tän nyt positiivisesti - jos haluat Liebster Awardin, niin haastan juuri sinut! :--)
Askarteleminen on kammottavaa. Se on syy, jonka takia en ikinä haluais täysipäiväisesti tehä työtä lasten ja varhaisnuorten kanssa. En vaan selviäis siitä. Kesäteologeillessani oon aina lastenleireillä ollut ihan kauhuissani siitä, että minun pitäis pätevästi olla ohjaamassa ties mitä sabluunakuviojuttuja, mukimaalausta ja pahvihärpäkkeiden väkertämistä. Hirveää.

Mie kuitenkin koin jonkinasteisen mielenmuutoksen bongatessani neulojan kranssin rosannaofmay-blogista. Lukaisin jossain bussissa tai missälie postauksen, jossa siitä oli kuvia, ja ajatus jäi vähän niinku kytemään. Kävin kyttäilemässä kyseistä kranssia yhä uudelleen, ja niinhän siinä sitten kävi, että päätin saada aikaiseksi oman versioni. Tai no, eihän se kauheen oma versio ole, kun helmiketjuja myöten ryöstin ideat alkuperäisestä kranssista, mutta anyways. Värin mie sentään vaihdoin!

lankakranssi, jämälankaidea, joulukoriste

lankakranssi, jämälankaidea, joulukoriste

Jämälankoja tähän kului ihan kiitettävästi, mutta oon mie niitä käyttänyt muuallakin! Jouluinnostuksissani tein myös joulupalloja, joita joka toisessa blogissa hehkutetaan. En siis ala ohjeistusta antamaan erikseen, viisitoista eri versiota siitä löytyy helposti googlailemalla. 

joulupallo, joulukoriste, askartelu

joulupallo, joulukoriste, askartelu

Viimeisimpänä - ja ehkäpä myös tärkeimpänä - haluan esitellä joulukortit, joita me viimeisimmässä Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton teemaillassa tehtiin. Nämä lähtevät ensi viikon alussa Joensuun alueen palvelukotien ikäihmisille. Toivottavasti tuovat saajilleen hyvää mieltä ja jouluiloa!

joulukortit, askartelu

joulukortit, askartelu

Minun tämän vuoden jouluaskartelut onkin sitten aika lailla tässä. Nyt pitäis hirveetä vauhtia tehdä joululahja- ja tilaussukkia. Vielä kun tulis lumi tänne Joensuuhunkin asti, niin ois hyvä!