Lapsen pitsisukkaset

Tänään mie sain viimein laitettua matkaan Rovaniemelle lähdössä olleen sukkapaketin, kun viimeinenkin pari valmistui. Ennestään pakettiin oli löytänyt tiensä jo raitasukkapari sekä kissasukat kummityttöni siskoille. Tällä kertaa väkersin kummitytölleni pitsisukat Novita Nallesta. En nyt kyllä tähän hätään millään  löydä ohjetta, jota näihin sukkasiin käytin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseisen ohjeen pointti oli se, että langankierroilla ja kavennuksilla kehitellään söpöä pintaneuletta. Opin homman ulkoa ensimmäisten viiden kierroksen aikana, joten nää oli todella helpot  ja mukavat kutoa.



  

Kuvan pitsisukkaset oli jo todella monennet sukkalapasmikälie-käsityöhärpäkkeet, jotka mie kudoin joululahjaksi saamillani koivupuikoilla. Oon ihan väkisin vääntäen keksinyt vain sellaista kudottavaa, joka onnistuu kolmen millin puikoilla, jotta minun ei tarvis pysyä erossa noista koivuisista. Tänään viisastuin ja kävin ostamassa 3,5 millimetrin puikot samaisesta materiaalista, josko nyt voisin tehdä vähän paksumpiakin sukkia. Aloinkin jo väkertämään ihmeellisyyksiä seiskaveikan jämistä.

Bongasin muuten töissä Kotimaa-lehdestä ilmoituksen Kansan Raamattuseuran järjestämistä kädentaitopäivistä. Itse en noin kauan jaksa lähteä neulomaan, mutta tämä herätti kyllä ajatuksia. Ehkäpä miekin joskus järjestän neuleretriittejä, jos vain jonnekin papiksi päädyn!




... Töistä tuli muuten mieleeni, että luin tänään avioliittoon vihkimisen vuosipäivän rukoushetkessä psalmitekstin, joka kehotti, että "Herää, harppu!". Sanoisinko vaikka, että ei lisättävää.