Näytetään tekstit, joissa on tunniste novita lehto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste novita lehto. Näytä kaikki tekstit
Terveisiä junasta! Mie täällä istuskelen InterCityssä matkalla Helsinkiin kokoustamaan. Samalla reissulla meen myöskin ekaa kertaa ikinä yökyläilemään Kallioon. Jänskää!

Tossa just ennen lähtöä kuvattiin Henkan kanssa mun eilen valmistunut Granny cocoon shrug - en nyt kyllä kyennyt vauhtisuomentamaan tuota mitenkään sujuvasti. Kyseessä on siis boleron tapainen, joka tehdään yhdestä ainoasta isoäidinneliöstä. Mun shrugista tuli vähän ohjeistuksen mukaista pienempi, sillä aloin tekemään tätä harmaasta Novita Lehdosta, jota on tosi vaikea löytää mistään. Siispä koko määrittyi sen mukaan, mihin lanka riitti. Eikä muuten jääny senttiäkään yli.

Seuraavassa shrugini ties mistä kuvakulmista. Eipä jää epäselväksi, miltä tää vaate oikeastaan näyttääkään.

granny cocoon shrug, isoäidinneliö

granny cocoon shrug, isoäidinneliö

granny cocoon shrug, isoäidinneliö

granny cocoon shrug, isoäidinneliö

granny cocoon shrug, isoäidinneliö

Ihastuin tähän kyllä ikihyviksi. Päätin muutenkin panostaa näihin itse tekemiini vaatteisiin - tai siis niiden päällä pitämiseen - ja tänään mulla onkin eka kertaa (!) käytössä kauan sitten väkertämäni pitsineuletoppi. Edistystä!

Junamatkan aikana aion virkata tiskirättejä oikein urakalla. Edelliset alkaa näyttää lievästi ilmaistuna kuolleilta. Näitä ekologisuushömpötyksiäkin ois ilmeisesti välillä tarkoitus vaihdella...

Sananen heti alkuun - mie luulen, että tätä blogipäivitystä eivät lue ne henkilöt, joiden ei ole tätä tarkoituskaan lukea, koska en tätä omassa facebook-profiilissani jakanut. Varoitus kuitenkin! Jos lapsesi ristiäiset ovat ensi viikolla ja olet kutsunut minutkin sinne, niin lopeta lukeminen tähän. En malta olla heti päivittämättä, mitä oon saanut aikaiseksi, mutta sinun ei kuulu lahjan laatua vielä tietää :)

Mutta sitten itse asiaan! Mie kävin eilen metsästämässä lahjaa tulevalle kummitytölleni ristiäisiä varten. Kultajousessa pyöriessäni havaitsin, etten ihan oikeasti halua ostaa kummilusikkaa, valokuvakehystä enkä kasteristiä. Niinpä alkoi (kirjaimellisesti) raivoisa googlaus siitä, että mitä mie vauvalle nyt väkerrän - eli mitä lankaa kyseiseltä kaupunkireissulta piti ostaa. Opin heti alkuun sen, että ristiäislahjana toukkapussi on jo myöhässä, sillä kaksikuukautinen vauva ei siinä kauheasti tykkää enää hengailla. Mutta sitten mie sen löysin - hupullisen vauvan ponchon! Ohje siihen löytyy täältä

Ohjeesta poiketen mie en käyttänyt Dropsin lankoja, vaan suuntasin Anttilaan ja ostin ainoaa saatavilla ollutta tarpeeksi paksua lankaa. Novita Lehto oli langan nimi, ja mulle vähän turhan maanläheisistä sävyistä huolimatta siihen piti tällä kertaa tyytyä. Mutta on se kyllä ihanaa kutoa koon 8 puikoilla - tämän valmiiksi saamisessa ei montaa tuntia vierähtänyt.

novita lehto, vauvaneule, vauvan poncho

novita lehto, vauvaneule, vauvan poncho

Kuten kuvista näkyy, ihan mallin mukaan homma ei (taaskaan) kulkenut. Tein lisäykset jotenkin hassusti, joten nyt ne menevät säteittäin ponchon ympäri. Ihan kiva näinkin, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli saada eteen ja taakse eräänlaiset saumat lisäysten avulla. Lisäksi maanläheistä sävyä piti vähän piristää, joten mie laitoin Henkan tekemään liilasta Silver Softista tupsun.

Meiltä ei tähän hätään löytynyt vauvaa eikä edes vauvanukkea, jonka päällä poncholuomukseni ois voinut kuvata. Onneksi hätä keinot keksii, ja tällä kertaa vauvan virkaa sai luvan toimittaa Nalle Puh. Ponchon oikeasta istuvuudesta seuraavat kuvat eivät kerro mitään, koska Puh on kooltaan aika paljon lahjan varsinaista vastaanottajaa isompi. 

novita lehto, vauvaneule, vauvan poncho

novita lehto, vauvaneule, vauvan poncho

novita lehto, vauvaneule, vauvan poncho

Tää oli kyllä aika hauska tapahtuma tää neuleen kuvaaminen pehmolelun päällä. Meinasin jo, että pitäiskö ottaa itse kuvaussessiostakin kuva, kun Henkka niin innoissaan pyöri Nalle Puhin ympärillä napsimassa otoksia. Lankaa tätä ponchoa tehdessä kului puolet odotettua vähemmän, joten ehkä tässä pitää vielä tehdä Nalle Puhillekin oma poncho... Tai sitten mie vaan tyydyn pipoihin.

Previous PostVanhemmat tekstit Etusivu