Näytetään tekstit, joissa on tunniste Novita Pikkusisko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Novita Pikkusisko. Näytä kaikki tekstit
Ennen ensimmäistäkään kuvaa viimeisimmistä aikaansaannoksistani mie haluan hieman valittaa villasukan kutomisen kauheudesta. Tai no siis, normaalistihan se on mitä mieltäylentävintä puuhaa, mutta NYT SITTEN. Tähän liittyvä stoori alkoi jo ennen huhtikuun puoltaväliä, kun päätin käyttää vanhat langat tehokkaasti loppuun ennen uusien ostamista. Lankakorin pohjalta sitten löytyikin Novitan Pikkusiskoa kolmen kerän verran, ja päätin väkertää siitä äitille villasukat. Tein ensimmäisen sukan suhteellisen sutjakkaasti, vaikken ohuista langoista yhtään tykkääkään. Aloitin toisen, ja aika pian loppui ensimmäinen lankakerä. Olin ottamassa uutta käyttöön, mutta tajusin, että siinä kerässä lanka olikin huomattavasti ohuempaa ja kaiken lisäksi vielä eri sävyistäkin. Noh, päätin kokeilla ja tein siitä samanmallisen sukan. Kaksi valmista sukkaa näyttivät aivan liian erilaisilta, joten purin ensiksi kutomani ja aloitin kolmannen siitä ohuemmasta langasta.

Kolmannen sukan varren valmistuttua loppui toinen Pikkusisko-kerä, ja kaivoin kolmannen lankakorista. Se olikin vuorostaan taas sitä paksumpaa laatua - minun olis siis pitänyt purkaa se toiseksi kutomani sukka, ei tosiaankaan ensimmäistä. Noh, enempää purkamista en missään tapauksessa jaksanut, joten tein kolmannen sukan varren ohuella langalla ja terän paksummalla. Sen pari on siis kokonaisuudessaan kudottu siitä ohuemmasta Pikkusisko-laadusta. Urakka on nyt ohi, eivätkä sukat niin kovin erilaiset enää ole, kun sovelsin vähän silmukkamäärien kanssa. Seuraavassa siis kuvamateriaalia sukista, jollaisia en aivan varmasti tee enää koskaan.

villasukat, novita pikkusisko, pitsineule
Toinen sukista on teräosaltaan hieman sinertävän sävyinen.
villasukat, novita pikkusisko, pitsineule
Sukkien varret ovat aika löysät, niin farkkujen lahkeetkin mahtuu alle varsin mainiosti!
villasukat, novita pikkusisko, pitsineule
Varren pitsineule on peräisin täältä - tosin pienillä muutoksilla höystettynä. Minusta villasukat on hauskat, kun ne menee varresta pikkuisen rullalle.
Mie olin aluksi puhtaasti sitä mieltä, että tämmöinen on huutavaa vääryyttä ja olin jo pikapikaa järjestämässä lankahuijauksen kohteeksi joutuneiden ihmisparkojen mielenosoitusta, mutta sitten heräsin vaihtoehtoiseen lankateoriaan. Nää minun käyttämät langat oli tosiaan mummolta perittyjä, ja voi olla, että mummolla käsitöiden tekemisen lomassa vaihtoi joidenkin lankojen vyötteet paikkaa. Ja vaikka olikin aika kauheaa kutoa kolme samanlaista sukkaa putkeen varsinkin, kun haluaisin yleensä tehä vaan kaikennäköstä kirjoneuletta, niin tulihan näistä ihan söpöt. Ja äiti saa vihdoin uudet villasukat, ehdin jo viime kuun puolella lupailla laittavani nämä postiin. Sen kirjoneuleenkin sain jo aloitetuksi! :)
Tyynynpäällistä pukkaa jälleen kerran! Mie oon nyt ihastunut virkkaamiseen, kun kokoaikaisesta kutomisesta on nyt parin välipäivänkin jälkeen osa sormista ihan tunnottomina. Kaulahuivi ja villasukat odottavat siis valmistumistaan vielä hetken, koska tän homman mie haluan ekaksi saaha valmiiksi.


Mie oon siis väkertänyt omAkoppa-blogin ohjeella virkattuja kukkaneliöitä valkoisesta seiskaveikasta ja vaaleanpunaisesta Sportsraggin jämästä. Etuosan pitäis valmistua tänään, mutta vielä on mietinnässä, että millä tyylillä väännän takaosan - lisää kukkaneliöitä vai suurehko isoäidin neliö vai vai vai?

Ai niin, niistä aiemmin mainituista villasukista yksi juttu - Novitan Pikkusisko yllätti minut erittäin masentavalla tavalla, ja toisen kerän lanka oli huomattavasti ohuempaa kuin toisen. Siis oikeasti tosi paljon ohuempaa, niin että sukista tulee nyt keskenään turhan erinäköiset. Aaaarghh. Noh, annan nekin äitille, äippä osaa aina arvostaa lapsensa luomuksia!

Lopuksi mie taidan tunnustaa vielä yhden asian... Tilasin tänään 16 lankakerää Lankamaailmasta! Voi juku. Oon aika onnellinen eikä hävetä yhtään tämä sortuminen. Onhan näitä vanhoja lankoja jo aikansa pyöritelty.
Mie oon hehkuttanut graduni valmistumista facebookissa ja pitkin maailmaa, mutta täytyy se vielä täälläkin kertoa - gradun lopullinen versio lähti tarkastukseen 30.4! Tästä johtuen minun piti muokata Bloggerin profiilitekstiäkin. Jo alkoi elämä muuttumaan siis. 

Gradun ohella mie oon tässä viime päivinä (melkeinpä viikkoina) väkertänyt muutamaakin ikuisuusprojektia, joista kahdesta välähdys alla. Päätin tuhota karmaisevat Novitan Rose mohair -langat, joista saankin kaksi kerää käytettyä huivintapaiseen. Mustat Pikkusisko-langat tungen sukkiin, vaikken mustista villasukista tykkää niin yhtään. Yritän niihin jotain pitsipintaakin tehä, mutta eihän se mustasta näy mihinkään. No, tuleepahan käytettyä.

neulottu kaulahuivi, kudottu kaulahuivi

villasukka, pitsisukka, novita pikkusisko

Jotain ihan pientä oon saanu valmiiksi asti. Tekaisin siis taas junasukat Alpaca-langasta, joka ei sekään lopu millään. Onneksi junasukat on niin söpöjä, ettei haittaa, vaikka niitä pitääkin vielä muutamat tuosta samaisesta kerästä tehä! Kudoin nuihin tällä kertaa yhden rutun enemmän kuin aikaisempiin, koska niiden tuleva omistaja syntyy kesällä ja aattelin, että ehkä nää mahtuu jalkaan vielä sittenkin, kun on jo vähän kylmä :)

alpaca, junasukat, villasukat, vauvaneule

Seuraavaksi pitäis keksiä käyttöä lopuillekin Rose mohair -langoille - siis kunhan toi huivi nyt ensin vaikka valmistuis. Mulla on yks kerä semmosta ruman ruskeaa ja toinen tummantunkkaisen violettia. Lupaava yhdistelmä.
Mie sain tänään valmiiksi elämäni ekan afrikankukkaeläimen! Sen nimi on Kerttuli, ja ohjeen siihen löysin täältä. Ohje on siis maksullinen, mutta ilman sitä ei kyllä tämmöisen aikaansaaminen kovin helposti luonnistu. Käytin tähän kaikennäköiset jämälangat seiskaveikoista akryylilankoihin, joten oli siltäkin kannalta ihan hyödyllinen työ. Nyt on kaikki ikuisuusprojektit saatu jollain tavalla päätepisteeseen - tyynynpäällinen valmistui jo jokin aika sitten, ja sen karmean ex-lakana-maton heitin jo hetki sitten menemään. Nyt mie voisinkin sitten palata sukkalinjalle :) 

Mutta tässä siis muutama kuva meidän Kerttulista:

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö
Kerttulin silmät ovat kiinni, koska kaikki googlailemani silmät auki hengailevat afrikankukkapöllöt näytti aika piripäiltä.

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö

afrikankukka, pehmoeläin, pöllö

Joku saattaa huomata, että kuvat on kovin erinäköisiä kaikkiin aiempiin verrattuna. Tällä kertaa näihin on vähän panostettukin, ja homman taustalla on Henkka. Mie en oikein ole valokuvaajaihmisiä!
Previous PostVanhemmat tekstit Etusivu