Sainpas viimein päättelyjä myöten valmiiksi elämäni ihka ensimmäiset kantoliinasukat, jotka matkailevat tänään kummitytön jalkoihin. Lankana mulla oli näissä Novita Nalle, ja ohje löytyi Kaksin kaunihimpi -blogista. Ymmärrys ei aluksi meinannut riittää polviosan kutomiseen, mutta niin sitä vain tarpeeksi monta kertaa yritettyään viisastuu. Seuraaviin kantoliinasukkiin mie valitsen ehkä vähän pirtsakammat värit, vaikka kyllä nääkin ihan kivan väriset mielestäni on.
Huomenna me lähdetään Henkan kanssa käymään Kuopiossa. Vähän harmittaa, että en just tänä viikonloppuna ole Rovaniemellä - vaikka onhan täällä kotona oleminen tietenkin ihanaa! Mulle on tärkeää päästä pyhäinpäivänä [.....]
Mie kutoa huitasin kolmannet oman mallin mukaiset kirjoneulepolvisukat! Tällä kertaa lankana oli Novitan Tuomas, jonka kanssa tuli valmista jälkeä nopeasti. Ohje näihin sukkasiin löytyy täältä. Taidankin alkaa tekemään näitä ihan liukuhihnatuotantona, sen verran ärsyyntynyt oon yhä yhtään vaikeammista malleista.
Terveisiä muuten kotoa! Mie oon nyt muutaman päivän Joensuussa, sunnuntaina tieni vie jälleen kohti Rovaniemeä. Työssäoppimisjakson puoliväli on nyt saavutettu, vielä neljä viikkoa uusia oivalluksia ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä jäljellä :) [.....]
Mie kuuluin siihen etuoikeutettuun jengiin, joka ehti tilaamaan supertarjouksessa ollutta Novita Tuomas -lankaa Kärkkäiseltä ennen kuin se loppui kesken. Tää vaikuttaa ihan kivalta langalta, villan vähäinen määrä tosin näkyy ja tuntuu jonkinasteisena öö... köysimäisyytenä? Noh, joka tapauksessa mie ensi töikseni väkersin langasta pitkävartiset pitsisukat, joiden ohje löytyy täältä. Nyt odotellaan mielenkiinnolla, kuinka kauan nää sukat kestää käytössä. Nää nimittäin asettuivat heti äiskän jalkoihin, joululahjakasaan en kehdannu pistää kun pikkuisen mokailin kutoessani näitä yön pimeinä tunteina. Kuvat ovat tälläkin kertaa tasoa minun kännykkä - Rovaniemellä elämisessä on se huono puoli, [.....]
Mie heräsin tänään siihen tosiasiaan, että lokakuu alkaa lähestyä loppuaan. Se tarkoittaa sitä, että mie olen hengaillut yhteiskunnallisten soveltavien työssäoppimisen merkeissä Rovaniemellä kohta kuukauden. Reilu kuukausi jäljellä, ja homma onki sitten jo ohi!
Mie oon siis harjoittelussa Rovaniemen Neuvokkaassa, joka on paitsi vapaaehtoistyön keskus, myös paikallista Järjestötaloa koordinoiva taho. Täällä riittää siis järjestöjä ja erilaisia toimintamuotoja. Mulla on kyllä ollu tässä hommassa ihmettelemistä.
Mie hain tänne harjoitteluun, koska oon ite lukioaikoina käyny täällä vapaaehtoistyön peruskurssin, ja tää paikka oli eräänlainen ponnahduslauta omalle järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalle. Paljon [.....]
Joskus ei oikein lähde. On vaikeaa. Tuskallista suorastaan. Inspiraatio on kadonnut ja puikoilla nököttää jokin, joka ei tunnu omalta eikä millään tasolla mielenkiintoiselta. Voihan sukan kutomisen väliaikainen raastavuus.
Mie siis otin KyJy 2015 -haasteeni osaksi Fireweeds-sukat, joiden ohje löytyy täältä. Ihana ja kaunis malli, mutta inhottava tehdä. Kantapää ja kärkikavennukset meni vähän yli ymmärryksen, mutta viikkoja kestäneen prosessin ja tsiljoonan purkamiseen jälkeen se on valmis! Siis sukista ensimmäinen. Yksi ja ainoa.
Nämä kaikessa sumeudessaan taiteelliset kuvat mie nappasin yön pimeinä tunteina kännykälläni, pahoittelut laadusta siis. Kauniithan ne [.....]