Aion jälleen kertoa tuntemuksiani Mörkö-lapasista. Viimeisimmät valmistuivat muutama päivä sitten vähän (tai no aika paljonkin) alkuperäisestä muokatulla ohjeella. Uudistuneesta ohjeesta saan kiittää tuntematonta kanssaneulojaa, joka muuan Facebookin käsityöryhmässä tarjoutui muokkaamaan ohjeesta minulle sopivamman. Tässä siis lopputulos:

novita nalle, mörkölapaset, lapaset

novita nalle, mörkölapaset, lapaset, kirjoneule

novita nalle, kirjoneule, mörkölapaset

Lankana mulla oli tälläkin kertaa Novita Nalle, ja puikot kokoa 1,25 mm. Uusi ohje mahdollisti lumihiutalekuvion neulomisen lapasen kärkeen. Alla vertailun vuoksi vanhalla ohjeella neulotut lapaset, joita esittelin aiemmin täällä.

novita nalle, kirjoneule, mörkölapaset

Aito ja alkuperäinen Mörkö-lapasten ohje löytyy Ravelrystä, vieläpä selvällä suomen kielellä! Varoitan silti vielä - jos käsialasi ei ole vähintäänkin tiukahko, voi alkuperäinen ohje tuottaa kolmemillisillä puikoilla toteutettuna lapionsuojuksen. Ei mulla muuta.

Ei kun onpas mulla muutakin! Löysin vahingossa muutaman pikkumummon virkkaaman pitsiliinan, jotka aion ehdottomasti tunkea osaksi vielä suunnittelun tasolla olevaa häämekkoani, johon etsin inspiraatiota täällä.


Harmi vaan, että nää on tehty kalastajalangasta. Tää tyyppi menee joku kaunis päivä naimisiin meleko karheassa koltussa.
Mie voitin jonkin aikaa sitten lanka-arvonnassa kerän Superba Bamboota, joka on siis bambuviskoosia sisältävä, ihanan pehmoinen sukkalanka. Oli muuten toinen kerta elämässäni, kun jotain voitin - edellinen kerta oli 7-vuotiaana, kun räjäytin potin piirustuskilpailussa ja sain siitä palkinnoksi pikkuruisen pellepehmolelun. Voittojen taso on siis kovassa nousussa! 

Pohdin pitkään, mitä langasta väkertäisin. Mie en itse juurikaan osta monivärisiä lankoja, kun en osaa niistä mitään tehdä ja usein suosin kirjoneuletta. Superba Bamboo oli kuitenkin Henkkaa lainatakseni ihan villasukan skeeman väristä villalankaa - tämmöinen väritys on kaikissa villasukissa, joita on vaikka lastenohjelmissa. Niinpä tein sitten aika yksinkertaiset sukat. Ihan perussukkiin mulla ei riitä inspiraatiota, joten tein Tenkkapoot! Seuraavassa muutama hieman suttuinen ja taiteellinen kuva aikaansaannoksistani - kuten arvata saattaa, mie olen taas Rovaniemellä oman kännykkäni kameran varassa. 

superba bamboo, tenkkapoot, villasukat

superba bamboo, tenkkapoot, villasukat
superba bamboo, tenkkapoot, villasukat

Nyt on 14 KyJy2015 -työtä kahdestakymmenestä tehty. Vielä on siis toivoa, että ennen joulua ois koko homma valmiina! Nyt työn alla on kuitenkin tilauslapaset, jotka ei minun KyJy-saldoa rikastuta. Ehkä mie niiden jälkeen oon valmis palaamaan kammotussukkien ääreen, jotka on odottaneet tekijäänsä kohta kuukauden.

Sainpas viimein päättelyjä myöten valmiiksi elämäni ihka ensimmäiset kantoliinasukat, jotka matkailevat tänään kummitytön jalkoihin. Lankana mulla oli näissä Novita Nalle, ja ohje löytyi Kaksin kaunihimpi -blogista. Ymmärrys ei aluksi meinannut riittää polviosan kutomiseen, mutta niin sitä vain tarpeeksi monta kertaa yritettyään viisastuu. Seuraaviin kantoliinasukkiin mie valitsen ehkä vähän pirtsakammat värit, vaikka kyllä nääkin ihan kivan väriset mielestäni on.

kantoliinasukat, villasukat, novita nalle

Huomenna me lähdetään Henkan kanssa käymään Kuopiossa. Vähän harmittaa, että en just tänä viikonloppuna ole Rovaniemellä - vaikka onhan täällä kotona oleminen tietenkin ihanaa! Mulle on tärkeää päästä pyhäinpäivänä käymään rakkaiden ihmisten haudoilla, mutta huomenna täytyy etsiä muualle haudattujen muistomerkki. Ehkä mie ensi viikolla pääsen sitten myöhässä viemään kynttilät haudoille. :)
Mie kutoa huitasin kolmannet oman mallin mukaiset kirjoneulepolvisukat! Tällä kertaa lankana oli Novitan Tuomas, jonka kanssa tuli valmista jälkeä nopeasti. Ohje näihin sukkasiin löytyy täältä. Taidankin alkaa tekemään näitä ihan liukuhihnatuotantona, sen verran ärsyyntynyt oon yhä yhtään vaikeammista malleista.

kirjoneule, polvisukat, lumihiutale, neulekaavio

Terveisiä muuten kotoa! Mie oon nyt muutaman päivän Joensuussa, sunnuntaina tieni vie jälleen kohti Rovaniemeä. Työssäoppimisjakson puoliväli on nyt saavutettu, vielä neljä viikkoa uusia oivalluksia ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä jäljellä :)
Mie kuuluin siihen etuoikeutettuun jengiin, joka ehti tilaamaan supertarjouksessa ollutta Novita Tuomas -lankaa Kärkkäiseltä ennen kuin se loppui kesken. Tää vaikuttaa ihan kivalta langalta, villan vähäinen määrä tosin näkyy ja tuntuu jonkinasteisena öö... köysimäisyytenä? Noh, joka tapauksessa mie ensi töikseni väkersin langasta pitkävartiset pitsisukat, joiden ohje löytyy täältä. Nyt odotellaan mielenkiinnolla, kuinka kauan nää sukat kestää käytössä. Nää nimittäin asettuivat heti äiskän jalkoihin, joululahjakasaan en kehdannu pistää kun pikkuisen mokailin kutoessani näitä yön pimeinä tunteina. Kuvat ovat tälläkin kertaa tasoa minun kännykkä - Rovaniemellä elämisessä on se huono puoli, ettei parempia kuvausmahdollisuuksia ole saatavilla :D

novita tuomas, pitsisukat, villasukat

novita tuomas, pitsisukat, villasukat

villasukat, pitsisukat, novita tuomas

Mie lupasin pyhästi itselleni, että kunhan nää sukkelit valmistuu, mie jatkan välittömästi kammottavien Fireweeds-sukkien kutomista. Nyt pääsi kyllä käymään niin, että aloitinkin ihan toisen työn. Miten voikin olla, että yks ainoa sukkamalli herättää minussa näin paljon vastenmielisyyttä! Tuntuu, että hyppäisin mieluummin benji-hypyn ko kutoisin ne kammotukset loppuun. Ehkä se vielä tästä lähtee. Nyt mie kuitenkin taidan siirtyä sen ihan toisen työn pariin!
Mie heräsin tänään siihen tosiasiaan, että lokakuu alkaa lähestyä loppuaan. Se tarkoittaa sitä, että mie olen hengaillut yhteiskunnallisten soveltavien työssäoppimisen merkeissä Rovaniemellä kohta kuukauden. Reilu kuukausi jäljellä, ja homma onki sitten jo ohi!

Mie oon siis harjoittelussa Rovaniemen Neuvokkaassa, joka on paitsi vapaaehtoistyön keskus, myös paikallista Järjestötaloa koordinoiva taho. Täällä riittää siis järjestöjä ja erilaisia toimintamuotoja. Mulla on kyllä ollu tässä hommassa ihmettelemistä.

Mie hain tänne harjoitteluun, koska oon ite lukioaikoina käyny täällä vapaaehtoistyön peruskurssin, ja tää paikka oli eräänlainen ponnahduslauta omalle järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalle. Paljon on muuttunut niistä ajoista - työntekijöistäkin vain yksi oli silloinkin, vuonna 2008 täällä. 

Minun pääasiallinen homma on tehdä kyselytutkimus koulujen ja päiväkotien ylimääräruoan jakelusta. Neuvokas siis jakaa ilmaista ruokaa yli 60-vuotiaille joka arkipäivä koulujen loma-aikoja lukuunottamatta. Homma hoituu käytännössä vapaaehtoisvoimin, ja viime vuonna annoksia jaettiin 4858 kappaletta. Aika merkittävää hommaa siis! Mie yritän tässä kovasti selvittää, miten ruoanjakelu on vaikuttanut palvelun käyttäjien toimeentuloon ja koettuun hyvinvointiin.



Muutenkin rovaniemeily on ollu aika jees! Mie oon täällä ollessani käynyt rukoustanssikurssin ja aloittanut geokätköilyn. Lisäksi oon sukuloinu parhaani mukaan ja opetellut ajamaan autoa tässä päässä Suomea. Sukkaaki oon yrittäny kutoa, mutta Fireweedsit ei nyt oikeen etene. Noh, tänään pitäisi muuan pitsisukkien valmistua. 



Rovaniemi-fiiliksistä mie haluan palata kauas menneisyyteen muuan ala-astetoverini kaverikirjaan. Tässä teillekin tiedoksi muinaisia tulevaisuudensuunnitelmiani. 


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
Joskus ei oikein lähde. On vaikeaa. Tuskallista suorastaan. Inspiraatio on kadonnut ja puikoilla nököttää jokin, joka ei tunnu omalta eikä millään tasolla mielenkiintoiselta. Voihan sukan kutomisen väliaikainen raastavuus.

Mie siis otin KyJy 2015 -haasteeni osaksi Fireweeds-sukat, joiden ohje löytyy täältä. Ihana ja kaunis malli, mutta inhottava tehdä. Kantapää ja kärkikavennukset meni vähän yli ymmärryksen, mutta viikkoja kestäneen prosessin ja tsiljoonan purkamiseen jälkeen se on valmis! Siis sukista ensimmäinen. Yksi ja ainoa. 

kirjoneule, fireweeds, villasukat

kirjoneule, fireweeds, villasukat

Nämä kaikessa sumeudessaan taiteelliset kuvat mie nappasin yön pimeinä tunteina kännykälläni, pahoittelut laadusta siis. Kauniithan ne on, vaikka ei sielunsisaruksia näiden sukkien kanssa ollakaan. Ovat muuten kokoa 39-40, ja sopivat sironilkkaiselle. Jos luulet saavasi minulta joululahjan ja nää olis hyvä vaihtoehto, niin vinkkaa!

Mie alan nyt välissä kutoa rehdisti sukkia seiskaveikasta, tulevatpahan ainakin nopeasti valmiiksi. Tälle teen parin, kunhan oon henkisesti valmis tikuttamaan alati jatkuvaa kirjoneuletta kakkosen puikoilla. Tarkemmat tiedot näistä sukista ilmestyvät tänne siinä vaiheessa, kun toinenkin sukka on olemassa. Toivon sen tapahtuvan vielä tän kuukauden puolella!