Mie heräsin tänään siihen tosiasiaan, että lokakuu alkaa lähestyä loppuaan. Se tarkoittaa sitä, että mie olen hengaillut yhteiskunnallisten soveltavien työssäoppimisen merkeissä Rovaniemellä kohta kuukauden. Reilu kuukausi jäljellä, ja homma onki sitten jo ohi!
Mie oon siis harjoittelussa Rovaniemen Neuvokkaassa, joka on paitsi vapaaehtoistyön keskus, myös paikallista Järjestötaloa koordinoiva taho. Täällä riittää siis järjestöjä ja erilaisia toimintamuotoja. Mulla on kyllä ollu tässä hommassa ihmettelemistä.
Mie hain tänne harjoitteluun, koska oon ite lukioaikoina käyny täällä vapaaehtoistyön peruskurssin, ja tää paikka oli eräänlainen ponnahduslauta omalle järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalle. Paljon on muuttunut niistä ajoista - työntekijöistäkin vain yksi oli silloinkin, vuonna 2008 täällä.
Minun pääasiallinen homma on tehdä kyselytutkimus koulujen ja päiväkotien ylimääräruoan jakelusta. Neuvokas siis jakaa ilmaista ruokaa yli 60-vuotiaille joka arkipäivä koulujen loma-aikoja lukuunottamatta. Homma hoituu käytännössä vapaaehtoisvoimin, ja viime vuonna annoksia jaettiin 4858 kappaletta. Aika merkittävää hommaa siis! Mie yritän tässä kovasti selvittää, miten ruoanjakelu on vaikuttanut palvelun käyttäjien toimeentuloon ja koettuun hyvinvointiin.
Muutenkin rovaniemeily on ollu aika jees! Mie oon täällä ollessani käynyt rukoustanssikurssin ja aloittanut geokätköilyn. Lisäksi oon sukuloinu parhaani mukaan ja opetellut ajamaan autoa tässä päässä Suomea. Sukkaaki oon yrittäny kutoa, mutta Fireweedsit ei nyt oikeen etene. Noh, tänään pitäisi muuan pitsisukkien valmistua.
Rovaniemi-fiiliksistä mie haluan palata kauas menneisyyteen muuan ala-astetoverini kaverikirjaan. Tässä teillekin tiedoksi muinaisia tulevaisuudensuunnitelmiani.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
