Mie sain Henkalta joululahjaksi Eline Oftedalin Norjalaiskuviot-neuleohjekirjan. Paljastinkin jo eilen täällä blogin puolella, että kyseinen opus tarjoaa ohjeen muun muassa vessapaperirullan päälliseen. Mie päätin kuitenkin aloittaa jostain käytännöllisemmästä ja päädyin tekemään pipon. Työn edetessä alkoi tuntua siltä, että tää vois olla iskälle hyvä. Hänelle tämä siis pyhien jälkeen lähtee Postin avustuksella seikkailemaan. Kooltaan piposta tuli ehkä vähän liian iso, mutta eipähän ainakaan purista päätä!

Norjalaiskuvioisen pipon kanssa sopii samaan kuvaan iskältä muutama vuosi sitten saatu iki-ihana norjalainen villapaita. Siinäpä siis syy näyttäytyä jälleen - tällä kertaa ihan naamaa myöten - bloginkin puolella.

Lankana pipossa on seiskaveikka, ja kutomisvälineinä toimivat 3,5 mm:n pyöröpuikot - kerrankin ihan ohjeen mukaisesti! Siksi piposta vähän väljä varmaan tulikin, kun mitä ilmeisimmin multa puuttuu taito kutoa niin tiukkaa neulosta kuin ohjeet olettavat. Norjalaiskuviot-kirjassa on ylipäätään tosi paljon ohjeita seiskaveikan paksuisille langoille, mikä on ihan superkivaa - yleensä ohjeet edellyttävät ohuemman langan käyttöä. Suomen kieli on myös plussaa, kun ei tarvi koko ajan käsityösanastoa selailla.

Norjalaiskuviot-opus on eka käsityöohjekirja, joka on asuntooni viimeisen viiden vuoden aikana eksynyt. Kovin kauaa se ei saa edustaa käsityökirjallisuutta itsekseen, sillä miehän menin ja voitin tänään Illuusia ihmemaassa -blogin järjestämästä arvonnasta Neuleita miehelle -opuksen. Kohta taidan siis siirtyä tikuttamaan miesten villapaitoja :)

Continue reading

Ihana, ihanampi, ihanin joulu! Oon ollu ihan superinnoissani elämäni ekasta joulusta Joensuussa. Meän eiliseen aatto-ohjelmaan kuului syöpöttelyä, jouluohjelmia, Totoro, hautausmaareissu ja joulukirkko. Tänään sitten pelailtiin kaveriporukalla ja mie kudoin pipoa, jonka ohje löytyi Henkalta joululahjaksi saamastani Norjalaiset kuviot -neulekirjasta. Sanoinko jo, että ihanaa?!

Näin joulunpyhien kunniaksi on hyvä esitellä väritykseltään jouluiset musiikkilapaset, jotka saivat tänään viimeisen silauksensa ja lähtevät Postin toimipisteiden auetessa seikkailemaan tilaajansa luo. Inspiraationa näissä olivat tilaajan lähettämät kuvat, joihin mielivaltaisesti sekoittelin elementtejä Silver Dreams -lapasista. Novita Nallea meni tosi vähän tähän hommaan, josko teen vielä itellekki tämmöiset - varsinkin, kun nyt aloittelen harmonikansoittoharrastustani! 

Seuraavasta kuvasta sitten näkeekin, että allekirjoittanut oli kuvaushetkellä joulumielellä. Pääsinpä kerrankin esiintymään omaan blogiini ees takaraivon verran! 

Kiitos tilaajalle ihanasta tilauksesta! Oli ehkä kivoin lapasmalli, mitä oon tehnyt. Kertaakaan ei ärsyttänyt eikä tylsistyttänyt. 

Nyt työn alla on siis kirjoneulepipo. Sitten pitäis saada aikaiseksi selbulapaset jos toisetkin, mutta toisaalta sen saamani neulekirjan ohjeet esimerkiksi vessapaperirullan suojuksesta (!) kiinnostais tällä hetkellä kovasti... Saikos joku teistä tänä vuonna neuleisiin liittyviä lahjoja? :)

Continue reading

Viimeinen joululahjasukkapari valmistui tänään! Mallihan alkaa käydä jo melko tutuksi, samanlaiset sukat löydät täältä, täältä ja täältä. Keskimmäisen linkin takaa löytyy myös ohje - tää on ainoa sukkamalli, jonka mie olen itse kehitellyt. Näillehän pitäis kohta keksiä nimikin!

Seuraavassa monta toisiaan muistuttavaa kuvaa. En oikeen osannu päättää, mikä näistä otoksista oli hyvä ja mikä vähemmän hyvä.

Mie olin tänään vapaaehtoisena Joensuun seurakuntakeskuksen Reilun kaupan puoti Dukassa, ja nää sukat oli mukana siellä ajatuksena se, että saisin nämä vuoroni aikana valmiiksi. En yhtään aatellut, et nää olikin pari kokoa isommat kuin aiemmin tekemäni, ja lanka loppui toisen sukan kärkikavennuksissa kesken. Piti sitten melkein valmiit sukat hyppysissä poltellen odottaa kotiinpääsyä. Henkka lohdutti minua urhoollisesti ja haki 300 grammaa samaista lankaa lisää :) Lankana näissä siis Novita 7 Veljestä ja puikot ehkä 3,5 mm. Niillä tulee nopeasti valmista.

Ennen joulua mie en taida enää blogia päivitellä, joten nyt on aika toivottaa hyvää joulua! Rakastakaa ihmisiä ympärillänne ja pitäkää itsestänne siinä sivussa yhtä lailla huolta <3

Continue reading

Mie olin kuullut huhua, että silmukoiden jäljentäminen on noin suurinpiirtein helpointa hommaa päällä maan. Niinpä saatuani tilauksen bemarisukista (!) päätin, että yksinkertaisinta on kutoa huitaista harmaa sukka maustettuna technology-raidoilla ja jälkikäteen sitten silmukoita jäljitellen väkertää toi BMW-logo.

... Kuinka väärässä sitä voikaan ihminen olla. Itse sukat syntyivät kahdessa päivässä, mutta kuviota väänsin paaaaljon kauemmin. Tekeminen alkoi tosin nopeutua toisen sukan kohdalla, ja nyt voisin sanoa jo, että oon melkein hyvä tässä! Kaikkea sitä oppii näin kantapään - tai villasukan - kautta.

Kuten kuvista saattaa havaita, meillä on aivan huisin ihana uus matto! Lisäksi viimeisessä kuvassa on näköjään höysteenä lattialla hengaileva langanpätkä - aina ei voi onnistua sommittelussa. Mutta siis - ne edellä mainitsemani technology-raidat on noi punainen, sininen ja vaaleansininen tuossa sukan suussa. En oikeastaan ees tiedä sen enempää mistä ne tulee. Anyways, lankoina käytin näissä sukkasissa Novitan Nallea, Gjestalin Maijaa ja hätäapuna sinistä (turkoosia?) Drops Fabelia. 

Joululahjat on nyt pitkälti paketoitu. KyJy2015 -haaste ei minun osaltani ehdi täyttyä, mutta on 15/20 ihan hyvin. Jos tässä kuudennentoista ehtis loihtia ennen joulua. En kyllä ehdi - mulla on muita suunnitelmia :)

Continue reading

Ensimmäinen ajatukseni tätä kirjoittaessani oli, että aika mystistä. Mystistä ja suorastaan kummallista, että mie en ole koskaan aikaisemmin kutoa nitkutellut poron kuvajaisia yhteenkään sukkaan, lapaseen tai muuhun villahärpäkkeeseen. Porot kun nyt kuitenkin on aika lailla semmoinen minun synnyinseudulle ominainen erikoisuus, ja niitä on tullut ihasteltua ja pakoiltua muutamaan otteeseen. Sitä paitsi kohta on joulu. Pienet sukkakuvat sille.

Johdanto oli ehkä sikäli harhaanjohtava, että poroja näissäkään sukissa ei mitenkään yltiöpäisesti ollut. Yksi kaistale varressa vain. Joka tapauksessa juuri nuo poron kuvat olivat se syy, jonka takia mie laitoin muistiin ohjeen, jonka bongasin Dropsin sivuilta jokin aika sitten. Lankana käytin edellisistä väkerryksistä jääneitä Fabelin jämiä. 

Nyt työn alla on bemarisukat, musiikkilapaset, selbulapaset ja kauhia kasa lasten sukkia. Tästä kutomistahdista vois melkein päätellä, että kohta taitaa olla joulu!

Continue reading

Elokuun alussa sain elämäni ihka ensimmäisen Liebster award -haasteen, johon vastasin täällä. Nyt on aika toisen Liebster awardin, joka on näköjään matkan varrella hieman muuttanut muotoaan. Jännää!

Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi

2. Laita palkinto (yllä oleva kuva) esille blogiisi

3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen

4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa

5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat

6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen

7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

Ihan ensimmäiseksi siis kiitos Vil&, jonka Kantapää keskellä kämmentä -blogi löytyy täältä. 

Saamani kysymykset ja niiden vastaukset:

1. Milloin olet innostunut käsitöistä?

Öö. Tän hetkinen kutimusintoni on jatkunut tammikuusta asti, aikaisemmin on ollut sellaisia lyhyempiä pätkiä. Oon siis ollut aika ailahtelevainen käsityöjuttuinnostukseni suhteen.

2. Millaisia käsitöitä yleensä teet?

Oon kyllä ehdottomasti villasukkaihminen. Vähän oon ollu tässä lapasiinkin kallellani, mutta eniten kaikista väkerrän sukkia. Kirjoneule on tän hetken tekniikoista lemppari, vaikka pitsineuleetki on kyl kivoja!

 3. Mikä on parasta talvessa?

Lumi, pakkanen (järkevissä rajoissa tosin), joulu, semmoinen yleinen sinisyys, erinäisten eläinten talvinen ulkomuoto, talvivaatteet, kuuma kaakao ja kaikki!

 4. Mikä talvessa on pahinta?

Aika kauheaa on se, kun talvi tulee ja lähtee pois niin, että tulee semmoinen loskakurakeli. Liukastuminen on myös tyhmää. Pahin kaikista on kyllä silti PIMEYS ja ylipäätään tieto siitä, että aurinkoa ei todellakaan ole lähikuukausina näkyvissä. Kello on nyt puol 9 aamulla ja vieläkin on hämärää. Yhyy.

5. Mikä on paras karkki?

Turkinpippurit. Ja jos suklaa lasketaan, niin kaikkien epäeettisten suklaiden äiti nimeltänsä Marabou. 

 6. Miksi päätit perustaa blogin?

Blogin pitämisen noin yleensä mie aloitin lähinnä siksi, kun halusin kirjoittaa enemmän. Ennen käsityöblogeilua minun bravuuri oli kertoa elämästäni Pellossa. Kyseinen, ulkoasultaan karmaiseva blogi on tänä syksynä joutunut hävityksen uhriksi, eikä sitä (toivoakseni) enää löydy bittiavaruudesta.

7. Mikä sinua inspiroi?

Vastaankävelevien miesten villapaidat, käsityöblogit, Ravelry, Facebookin käsityöryhmät ja Pinterest. Muiden kuin käsitöiden osalta öö en osaa sanoa. 

8. Mikä on parasta ajanvietettä?

Tää kyl riippuu vähän päivästä ja mielentilasta. Absoluuttisesti parasta ajanvietettä on kuitenkin ehkä mitään tekemättä makaaminen. 

9. Mitä aiot ainakin tehdä tänä talvena?

Työssäoppia siellä ja täällä, tutustua uusiin ihmisiin ja ehkä myös tutustua uudelleen joihinkin ihmisiin. Ja kutoa sukkaa aina ko kerkeän!

 10. Paras mahdollinen joululahja?

Voi että. Jos yhden asian maailmassa saisin joululahjakseni valita niin se olisi se, että yksi minulle äärettömän tärkeä ihminen jaksaisi tavoitella parempaa elämää.

11. Kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata, ja mitä häneltä kysyisit?

Heikki Hursti tuli nyt ekana mieleen, kai hänkin jonkinasteinen julkkis on! Kysyisin, että miltä hänestä tuntuu kulkea isänsä jalanjäljissä, ja mitä sanottavaa hänellä on suomalaisesta huono-osaisuudesta.

Tällä kertaa rikon sääntöjä, enkä haasta ketään. Tai no, asettelen tän nyt positiivisesti - jos haluat Liebster Awardin, niin haastan juuri sinut! :--)

Continue reading

Askarteleminen on kammottavaa. Se on syy, jonka takia en ikinä haluais täysipäiväisesti tehä työtä lasten ja varhaisnuorten kanssa. En vaan selviäis siitä. Kesäteologeillessani oon aina lastenleireillä ollut ihan kauhuissani siitä, että minun pitäis pätevästi olla ohjaamassa ties mitä sabluunakuviojuttuja, mukimaalausta ja pahvihärpäkkeiden väkertämistä. Hirveää.

Mie kuitenkin koin jonkinasteisen mielenmuutoksen bongatessani neulojan kranssin rosannaofmay-blogista. Lukaisin jossain bussissa tai missälie postauksen, jossa siitä oli kuvia, ja ajatus jäi vähän niinku kytemään. Kävin kyttäilemässä kyseistä kranssia yhä uudelleen, ja niinhän siinä sitten kävi, että päätin saada aikaiseksi oman versioni. Tai no, eihän se kauheen oma versio ole, kun helmiketjuja myöten ryöstin ideat alkuperäisestä kranssista, mutta anyways. Värin mie sentään vaihdoin!

Jämälankoja tähän kului ihan kiitettävästi, mutta oon mie niitä käyttänyt muuallakin! Jouluinnostuksissani tein myös joulupalloja, joita joka toisessa blogissa hehkutetaan. En siis ala ohjeistusta antamaan erikseen, viisitoista eri versiota siitä löytyy helposti googlailemalla. 

Viimeisimpänä - ja ehkäpä myös tärkeimpänä - haluan esitellä joulukortit, joita me viimeisimmässä Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton teemaillassa tehtiin. Nämä lähtevät ensi viikon alussa Joensuun alueen palvelukotien ikäihmisille. Toivottavasti tuovat saajilleen hyvää mieltä ja jouluiloa!

Minun tämän vuoden jouluaskartelut onkin sitten aika lailla tässä. Nyt pitäis hirveetä vauhtia tehdä joululahja- ja tilaussukkia. Vielä kun tulis lumi tänne Joensuuhunkin asti, niin ois hyvä!

Continue reading