Mie pohdiskelin tässä syntyjä syviä ja muistin tosiasian, jonka oon ehkä jollain tasolla halunnut jo unohtaa - mie olen pitänyt käsityöblogia aiemminkin. Tarkalleen ottaen kaverin kanssa eräänlaisena lukioprojektina ja vieläpä niin, ettei homma ehkä nyt ihan eniten maailmassa innostanut. Päätinpä siis käydä vilkaisemassa kyseistä blogia, ja sieltähän se löytyi entisessä loistossaan! Mie en todellakaan muista salasanaa tai mitään, että pääsisin tuonne blogin syövereihin kunnolla, mutta katseleminen näin lukijan ominaisuudessa oli sekin aika avartavaa.
Oon saanu ihan viime aikoinakin palautetta eläväiseen kirjoitustyyliini liittyen - viimeksi gradua väkertäessäni - mutta voin kertoa, että oon siirtynyt aika mojovan harppauksen hillitympään suuntaan. Toimin siis muinoin lukioprojektiblogin pääasiallisena kirjoittajana, ja nyt lainaan vähän itseäni, jotta saatte käsityksen blogin kirjallisesta tasosta:
Raivoatuskanhikeäkyyneleitäkaikkeariittää. Oivoi. Mutta edistystä on [.....]
Juhannuksen aikoihin mie bongasin erinäisten uutisten joukosta sellaisen yhdistyksen kuin Naisten Linja Suomessa ry. Kyseinen yhdistys muun muassa ylläpitää Naisten Linjan puhelin- ja verkkopalveluita sekä ryhmätoimintaa, ja määrittelee tehtäväkseen tukea väkivaltaa pelkääviä naisia ja tyttöjä, riippumatta väkivallan muodosta. Mie itse en ole joutunut kokemaan väkivaltaa ja olen siitä enemmän kuin onnellinen, enkä voi edes kuvitella, kuinka tärkeä juttu tuo Naisten Linja voi joillekin ihmisille olla, jotta pääsisivät elämässä eteenpäin.
Mutta miksi mie tästä asiasta villasukkablogissani kirjoitan? Siksi, että lueskellessani Naisten Linjan sivuja heräsin siihen tosiasiaan, että tätä hommaa haluan tukea. Itse [.....]
Mie päätin lopettaa sukkahifistelyn hetkeksi ja tehä ihan perinteiset jämälankasukat. Varteen ihan pikkuisen kokeilin jotain kuviota - virhe. Anyways, kivan pirtsakat niistä tuli, vaikka toisen sukan kohdalla loppui kaksikin värisävyä kesken ja tuli sen myötä pari muuttujaa. Lankoina käytin seiskaveikkaa ja Viking Villeä sekä jotain ihmeellisiä jämälankanyttyröitä, joita mummoltani oli jäänyt.
Mutta sitten asiaa käsityöhaasteongelmasta - tuossa KyJy 2015 -haasteessa pitäis jollain tavalla mitata langankulutusta. Metrimäärien seuraamisesta mulla ei oo mitään hajua, ja grammojen mukaista mittaamista varten tarvitsisin kai jonkun ihmeellisen vaa'an. Millaisella vaa'alla sukkia ois hyvä punnita?
... mie harkitsin kyllä sitäkin, [.....]
Juhannuksen aikana mie sain valmiiksi jo edellisessä postauksessa mainostamani Elinan pitsiunelmat. Mallin ohje löytyy siis täältä, mutta kuten mie jo aiemmin mainitsin, niin muokkasin sitä aika paljonkin saadakseni itselleni sopivat sukat. Ohjeesta poiketen mie kudoin sukat alusta loppuun 3,5 mm:n puikoilla, ja loin alussa 16 silmukkaa per puikko. Joustinneuleen jälkeen lisäsin neljä silmukkaa, yhden kullekin puikolle. Vertailun vuoksi - alkuperäisessä ohjeessa aloitussilmukkamäärä oli 17, ja silmukoita lisättiin kuusi. Aina ei tosiaankaan mene siis käsialat yksiin. Loppusukka menikin sitten vähän näppituntuman mukaan, ja kaventelin kun hyvältä tuntui! Tää malli taitaa piirakkasukan ohella [.....]
Nyt mie kyllä sorrun tekemään blogipäivityksen, vaikken oo saanu aikaseksi ko yhen sukan - mutta minkälaisen! Löysin tämän ehdottoman lempparimallini täältä, ja sen nimi on Elinan pitsiunelmat. Muokkasin kyllä silmukkamääriä aika roimasti, joten laitan oman versioni ohjeesta, kunhan molemmat sukat ovat valmiit ja päätelty. Minun ja ohjeen kirjoittajan käsialat eivät menneet ollenkaan yksi yhteen, mutta se saattoi johtua astetta mielenkiintoisemmasta lankavalinnasta. Langaksi valikoitui siis Silver Soft -akryylilanka, joka ei sukkiin tosiaankaan ole se kestävin eikä käytännöllisin valinta. Mutta voi tätä kimalluksen määrää! Taidanpa aloittaa parin kutomisen tälle jo [.....]
Mieki hurahdin Marikeihin! Tai no, hurahdin ja hurahdin - ainakin kudoin sellaiset, koska pakkohan se oli. Vähemmän käsityöihmisille siis selvennyksenä, että Marike on pitsisukkamalli, joka on kuuminta hottia facebookin Voihan villasukka! -ryhmässä. Ohje sukkiin löytyy samaisen ryhmän Tiedostot-osiosta. Mie tein tarkalleen ottaen Marike2-sukat, jotka oli vähän alkuperäisestä Marike-ohjeesta mukailtu versio paksummalle langalle. Lankana käytin Viking Villeä, johon mulla alkoi muuten aika lailla palaa käpy nyt, kun olin jo muutamat sukat siitä tehnyt. Se on nimittäin jotenkin ärsyttävän liukasta niin, ettei langanvaihdon yhteydessä käyttämäni täydellinen solmusysteemi pitänytkään. Ääh. Mutta siis, [.....]
Mie seurailin tänään (kuten aika monesti aiemminkin) suurella mielenkiinnolla muuan käsityöryhmän raivokasta keskustelua siitä, paljonko ohuesta langasta neulotuille polvipituisille villasukille pitäis laittaa hintaa. Osa oli sitä mieltä, että jos kyseessä on tuttu, niin lankojen hinnoilla mennään. Toiset taas pohtivat, ettei pitäis olla väliä, onko kyseessä kaveri vai vähemmän kaveri - kaikille sama hinta, joka keskustelijan mukaan vaihteli 20 ja 50 euron välillä. Muutama huomattavasti korkeampikin vaihtoehto hinnoittelulle keskustelussa vilahti, mutta niille ei somekansa oikein lämmennyt.
Mutta siis - mie en alkuunkaan ymmärrä, miksi aina vaan taistellaan siitä, miten itse tehdyistä käsitöistä pyydetty hinta liittyy siihen, kuinka paljon omaa työtään arvostaa. Otanpa itseni näin esimerkiksi - yksistäkään tän blogin villasukista tai muistakaan aikaansaannoksista mie en ole ikinä pyytänyt senttiäkään, joskus [.....]
Sainpas viimein näin kesäkuun kunniaksi kutastua loppuun suhteellisen talviset polvisukat enolle. Kauhia kuumotus oli tehdessä, kun harmaata Ville-lankaa oli 150 grammaa, ja molempien sukkien teräosat piti lähes kokonaan kutoa yhestä ainoasta kerästä. Lankaa kuitenkin jäi ihan ihmeen kaupalla vielä jämäksikin, vaikka sukat onkin kokoa 41 (noin suurin piirtein). Tässäpä vähän todistusaineistoa:
Harmaa lanka on tosiaan Ville Vikingiä, valkoinen puolestaan on ilmeisesti loppumattomasta 7 Veljeksen ylijäämäkerästä.
Kuvista voi bongata myös pilkahduksen uudesta kodista :)
Mie tein sukkiin suunnitelmieni vastaisesti myös raidan, jossa oli pohjavärinä valkoinen - ihan vaan siksi, ettei lanka tosiaan [.....]
